Bourgogne on todellinen viininystävän paratiisi, joskin sen laadukkaat Chardonnay ja Pinot Noir-viinit ovat nykyään harmillisen kalliita tavalliselle kuluttajalle.
Noin 30 000 hehtaarillaan alue on vain noin 3% Ranskan viinintuotannosta ja esimerkiksi Bordeaux tuottaa yli 4 kertaa enemmän viiniä kuin Bourgogne. Alueen charmi on kuitenkin kiistaton. Noin 3500 pienviljelijästä vain noin neljäsosa tuottaa vuodessa yli 10 000 pulloa viiniä. Alueen pientuottajalle tavallista on omistaa esimerkiksi 10 hehtaaria tarhoja, jotka jakautuvat 30 pieneen viljelypalstaan. Palstat voivat sijaita tuottajan kyläkunnassa tai huomattavasti kauempana viinitalosta. Tarhojen hoitaminen ja sadonkorjuu ovat tällaisessa tilkkutäkissä aikaa ja resursseja vaativaa. Ranskan siviililaki (Code Napoléon) jakaa maatilat ja niiden tarhat tasan perillisten kesken ja tämä käytäntö on pirstaloinut maaomistuksen. Bourognessa on tavallista, että eri viljelijäsuvun jäsenet menevät keskenään naimisiin, samalla kooten maaomistustaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tästä syytä monilla Bourgognen viinitaloilla on kahden suvun nimet tilansa nimessä (esim. Drouhin-Laroze tai Charlopin-Tissier).
Pienviljelijöiden kanssa asioiminen ja tiloilla vierailu on usein maanläheistä ja kiehtovaa, ilman sokerihuurrettua markkinointijargonia. Viinituristin suurin haaste on kuitenkin päästä hyvien talojen kellareihin maistelemaan. Pieni tuotanto ja kova kysyntä ovat sulkeneet monet kellarinovet ja satunnainen kulkija suuntaakin yleensä isompien kauppatalojen (négociant) kellareihin, joihin yleensä pääsee buukkamalla ennakkoon ja maksamalla tastingista pyydetyn, usein korkeahkon hinnan.
Burgundin pientuottajat ovat ennen muuta viljelijöitä. Luonto määrittelee kunkin vuoden toiminnan syklin, sadon laadun ja runsauden. Lähes kaikki tuottajat toistavatkin samaa mantraa; hyvä viini tehdään jo tarhoilla, ei kellareissa. Optimaalisen kypsät ja terveet rypäleet ovat olennaista viinin laadulle. Tärkeää on oikea sokerin (kypsyyden), aromikkuuden ja hapokkuuden tasapaino rypäleissä. Parhaiden tarhojen maaperä tuottaa myös tiettynä ”suolaisuutena” aistittavaa mineraalisuutta, joka tuo parhaille viineille niiden maun pituuden.
Bourgogne antaa viiniharrastajalle loputtomasti hifisteltävää ja opiskeltavaa eri maaperien ja mikroilmastojen muodossa. Bourgognea voikin kutsua viinien korkeakouluksi, sillä yksityiskohtien runsaus on valtavaa ja pienet erot olosuhteissa näyttäytyvät jopa vierekkäisten tarhojen suurina makueroina lopullisessa viinissä.
Minulla oli suuri ilo tehdä napakka parin päivän viinireissu Bourgogneen 14-15. tammikuuta. Erinomaisena matkaseurana oli nuorempi kollegani Tuomas, jolle vierailu Bourgognessa oli ensimmäinen. Olin viimeksi vieraillut yli kymmenen vuotta sitten Bourgognessa, hämmästyttävää miten aika rientää! Oli kuitenkin kuin olisi kotiin palannut, alue on ehdottomasti viinimaailman kiehtovin vierailukohde ja rakkauteni sitä kohtaan on yhä aitoa ja syvää.
Lyhyen Champagne-vierailupäivän jälkeen saavuimme maanantai-iltana 13.1. Chablis’n kylään ja nautimme hyvän illallisen Au Fil du Zinc-ravintolassa. Maanantaina ei montaa ravintolaa ole avoinna sesongin ulkopuolella mutta Au Fil du Zinc tarjosi erinomaista gastronomiaa, lämmintä tunnelmaa ja tietenkin hienoja paikallisia viinejä. Nautimme ruuan kanssa pullollisen Vincent Dauvissat Chablis 2018-viiniä maltilliseen 65 euron hintaan. Viinin tyyli oli runsas ja kypsä, mutta ehkä odotin hieman mineraalisemman raikasta tyyliä Chablis’n kulttituottajalta. Illan kokokohta oli keskustelut ravintolan sommelierin kanssa, joka kertoi vinkkejään uusista laatutaloista. Illallisen loppupuolella alkoivat kuitenkin jo matkan rasitukset tuntua ja painuimme pehkuun varsin aikaisin.
Domaine Raoul Gautherin – Chablis
Todella hyvin nukutun yön jälkeen heräsimme täydelliseen sinitaivaaseen ja auringonpaisteeseen, tosin lämpötila oli selkeästi pakkasen puolella. Luvassa oli sovittu vierailu Domaine Raoul Gautherinin Chablis-talolla, jonka hieno valikoima tarhoja ja maltillinen hintataso olivat herättäneet kiinnostukseni jo ennakkoon. Isäntänä oli nuorehko ja selkeästi kovan draivin omaava Adrien Gautherin, isä Alainin touhutessa traktoreineen tarhoilla. Perhe on viljellyt maata alueella vuodesta 1585 lähtien ja Adrien edustaa nyt talon 14. sukupolvea.
Talon hohtavan puhtaat tilat tekivät vaikutuksen ja nostivat ennakko-odotuksia sen tuottamista Chablis-viineistä. Adrien pyrkii kunnioittamaan alueen jäntevää ja ”osterimaisen” mineraalista raikkautta. Chablis’n parhaiden tarhojen ”Kimmeridge” kalkkikivi sisältää paljon merifossiileja ja luovuttaa viineille niiden tyypillisen luonteen. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin vaikuttanut myös Chablis-viinien tyyliin ja nykyään on tavallista, että Chablis on runsasta ja jopa mausteista luonteeltaan, mikä voi tuntua perinteisen Chablis’n ystävälle hieman vieraalta. Tätä ”lihavoitumista” ei ollut havaittavissa Gautherinin viineissä, joille olennaista on eleganssi ja viiltävä raikkaus. Tammitynnyrien käyttöä on minimoitu, oikeastaan vain talon Chablis Vieilles Vignes ja Chablis Grand Cru Vaudésir ovat saaneet kypsyä osittain tammitynnyreissä. Käytössä on lähinnä uusia ruostumattomia terästankkeja ja ”betonimunia”.
Domaine Raoul Gautherin ei syystä tai toisesta ole laajalti viinilehdistön tuntema viinitalo. Sain vaikutelman, että talolla menee todella hyvin, 90% myydään kanta-asiakkaille, lähinnä vientimarkkinoille (USA, UK, Dubai jne). Kansainvälisestä lehdistöstä vain Vinous.com on arvioinut tilan viinejä ja oikeutetusti antanut niille hyvin ylistävät arviot. Talo ei juuri markkinoi tuotteitaan vaan keskittyy kanta-asiakkaisiinsa ja ylläpitämään loistavaa hinta-laatusuhdetta. Talon ”perus Chablis” on täyttä timanttia kilpailukykyisessä hintatasossa. Etiketit ovat hurmaavan klassiset ja luottamusta herättävät. Tarhoja talolla on 17 hehtaaria sisältäen klassikkotarhoja kuten Grand Cru’t Les Clos, Grenouilles ja Vaudésirs, sekä tärkeät Premier Cru’t Vaillons, Montmains ja Mont de Mileu. Tarhaviinejä täydentävät Chablis sekä Petit Chablis, jonka tuotanto on hyvin niukkaa.
Gautherinin viineistä pidimme Chablis 2023-viinin ohella erityisesti Chablis Premier Cru Vaillons 2023, Chablis Premier Cru Les Lys 2022 sekä Chablis Grand Cru Vaudésirs 2022-viineistä, mutta koko valikoima oli tasaisen laadukasta ja talon tyyli puhtaan raikasta ja klassista. Mainittakoon, että Vaudésirs 2022 sai Vinous.com medialta komeat 96/100p.
Edellä mainittu Les Lys on suuren Vaillons-tarhan pohjoiseen ja koilliseen viettävä ylin palsta (climat), joka erottuvan laadun ja omaleimaisen aromikkuuden takia pullotetaan erillään Premier Cru Vaillons-viinistä. Olimme Tuomaksen kanssa todella iloisia vierailusta ja johtopäätöksenä oli päivänselvää; aloitamme yhteistyön niin pian kuin mahdollista; ensimmäinen erä saapunee maaliskuussa. Pysy siis kuulolla.
Vierailun jälkeen kävimme kävelyllä Chablis Grand Cru-tarhoilla ja tutustumme erityisesti Vaudésir-tarhan kuuluisaan kalkkikiviseen amfiteatterimaiseen rinteeseen. Tarhan maaperä ja kesän lämpöä keräävä laakso tuottaa hyvin runsasta ja mineraalista huippuviiniä. Vaudésir onkin Le Clos- ja Valmur-tarhan ohella top kolmessa Grand Cru-tarhojen hierarkiassa. Muut Grand Cru-tarhat ovat Blanchot, Grenouilles, Les Preuses ja Bougros. Tällaiset tarha-rankingit ovat toki vain osa totuutta ja viljelijöiden laatu ja viininteon huolellisuus vaikuttavat lopputulokseen isosti.
Chablista suuntasimme vuokra-Opelimme ajovalot etelään ja edessä oli reilun kahden tunnin ajo Mâconnais’n viinialueelle.
Domaine Merlin – Mâcon La Roche-Vineuse
Saavuimme Domaine Merlinin tilalle La Roche-Vineusen kylään tiistaina iltapäivällä ja meitä vastassa oli Bourgognen legendoihin lukeutuva, reilu kuusikymppinen Olivier Merlin, jonka iloinen ja lempeä luonne viritteli tunnelman hyvin miellyttäväksi ja hauskaksi. Olivier on alunperin kotoisin Charolais’n alueelta Itä-Ranskasta ja yhdessä hänen Corinne-vaimonsa kanssa he ostivat Domaine du Vieux Saint-Sorlin viinitilan vuonna 1987 ja muuttivat sen nimeksi Domaine Olivier Merlin. Nykyään talolla on tarhoja noin 21 hehtaaria sekä maineikkaan Dominique Lafonin kanssa yhteisomistuksessa oleva Château des Quarts-linna ja sen 2,65 hehtaarin viinitarha Chaintrén kylässä. Talolla on myös 1,75 hehtaaria Moulin-a-Ventin tarhoilla Beaujolais’n puolella, josta talo tuottaa hienoja punaviinejä Gamay-lajikkeesta.
La Roche-Vineusen kylän nimi oli aiemmin Saint-Sorlin, nykyisen nimensä se sai vuonna 1907. Kylä on kiinnostava, sillä ensimmäiset kirjalliset maininnat Chardonnay-lajikkeesta 1600-loppupuolelta mainitsevat Saint-Sorlinin lajikkeen alkuperäisenä kasvupaikkana.
Koko Mâconnais’n alue tuottaa viiniä noin 6200 hehtaarin pinta-alalta, eli suurinpiirtein saman verran kuin Chablis tai Côte de Beaune. Eteläisemmästä sijainnista johtuen valkoviinien tyyli on kuitenkin runsaampaa ja hedelmäisempää, tosin yksittäisten tarhojen sijainnit ja niiden maaperät vaikuttavat tyyliin suuresti. Alue on korkeahkojen kalkkikivikukkuloiden dominoimaa ja yksittäisen tarhan sijainnin merkitys korostuu suuresti. Punaviini on Mâconnais’n alueella vähemmistössä, sen osuus on vain noin 5% tuotannosta.
Iloksemme Olivier ehdotti pientä piipahtusta viinitarhoilla ja suuntasimme kylän vieressä olevalle La Roche-Vineuse Les Cras-tarhalle, josta talo tuottaa sekä Chardonnay- että Pinot Noir-viinejä. Tarhalla oli köynnöksiä leikkaamassa Olivierin poika Théo vaimonsa kanssa ja myös Olivierin vaimo Corinne vietti aurinkoista päivää tarhoja työstämässä. Olivier kertoi, miten lämpenevässä ilmastossa tarhojen korkeudella ja maaperällä on olennainen merkitys raikkauden säilyttämisessä. Les Cras-tarha sijaitsee reilun 300 metrin korkeudella merenpinnasta ja sen maaperä on hyvin kalkkipitoista ja pintamaa on ohutta ja köyhää. Tarhan ominaisuudet käyvät ilmi sen tuottamista viineistä, joissa runsas hedelmäisyys yhdistyy jäntevään raikkauteen. Merlinin tila noudattaa luomuviljelyn periaatteita mutta ilman sertifiointia. Sadonkorjuu on aikaistunut ilmaston lämpenemisen myötä ja nykyään haaste ei ole niinkään rypäleiden kypsyys vaan tasapaino ja hapokkuuden varjelu.
Les Crasin tarhalta 5-10 kilometriä etelään siintävät Pouilly-Fuissén viinialueen kukkulat. Pouilly-Fuissé ja sen vuonna 2020 uuteen Premier Cru-kategoriaan nostetut 22 nimettyä tarhaa tuottavat Mâconnais’n arvostetuimpia Chardonnay-viinejä, jotka parhaimmillaan haastavat Côte d’Orin klassikot, ollen kuitenkin selkeästi edullisempia kuin kuuluisat Meursaultit ja Puligny-Montrachetit, joista nykyään saa maksaa vähintään 80-100 euroa per pullo viinikaupoissa ja vähintään tuplat ravintoloissa. Pouilly-Fuissén kylät ja kukkulat ovat noin 200-400 metrin korkeudella merenpinnasta, Vinzelles-kylän ollessa matalimmalla ja Vergissonin korkeimmalla kohdalla. Olivier Merlin harmitteli, että alueen säännöt eivät salli viljelyä 400 meträ korkeammalla vaikka korkeuden tuoma raikkaampi mikroilmasto olisi tulevaisuudessa arvokasta valuuttaa. Merlin tuotannossa on Pouilly-Fuissé Premier Cru-tarhaviinejä Vergissonin, Solutrén ja Chaintrén kylistä.
Chaintrén kylän alueella sijaitsee myös Olivier Merlinin ja Meursaultin kylän legendan, Dominique Lafonin, yhdessä omistama 2,65 hehtaarin Château des Quarts, jonka Pouilly-Fuissé Premier Cru Clos des Quarts on alueen kenties hienoin viini. Tarhan vanhimmat köynnökset ovat vuodelta 1917. Olivier kertoi, että he saivat linnan katon juuri uusittua ja urakka maksoi omistajille pitkän pennin.
Tarhavisiitin jälkeen siirrymme Merlinin kypsytyskellariin, jossa maistelimme laajan kattauksen upeita viinejä. Olivierin ja Corinnen pojat Théo (s.1993) ja Paul (s.1996) tulivat aktiivisesti mukaan tilan toimintaan vuonna 1998 ja vuodesta 2021 lähtien Théo on ollut itsenäisesti vastuussa viininteosta. Olivier korosti, että hän haluaa antaa aidon vastuun uudelle sukupolvelle mutta hän on tietysti mukana taustalla jos Théo tai Paul tarvitsevat kokeneen tekijän vinkkejä. Paul antaa isoveljensä tehdä viinit, hän keskittyy erityisesti tilan tarhojen viljelyyn.
Poikien kädenjälki näkyy selvästi tilan viineissä. Sodonkorjuu tehdään aiemmin kuin ennen, viinien kypsytyksessä käytetään vähemmän uutta tammea (10-15%), sulfiittien määrää on vähennetty ja suodatus on hyvin hienovaraista. Viinien tyyli on raikkaampaa ja jäntevämpää kuin aikaisemmin. Todella tervetullut muutos vastaamaan ravintoloiden ja kuluttajien mieltymyksiä. Olivier oli hyvin mielissään poikien tuomasta tarkkuudesta ja intohimosta laadun kehitykseen. Talo on hyvissä käsissä.
Viineistä ilahduttavinta oli tilan ”perusviinin” Mâcon-La Roche-Vineuse 2022 korkea laatu. Hieno, moniulotteinen Chardonnay ilman tammea. Bourgogne Rouge Les Cras 2022 oli todella hieno Pinot Noir ja Olivier hehkuttikin 2022 vuoden erinomaista laatua. Tastingin kiistaton tähti oli kuitenkin Château des Quarts Premier Cru Clos des Quarts 2022, heittämällä paras Mâconnais’n viini jota olen maistanut. Tasapainon oppitunti ja Bourogne-asiantuntija, Master of Wine Jasper Morrisin antamat 92-95/100p ovat todella ansaittuja.
Kolmisen tuntia kestäneen vierailun jälkeen suuntasimme Opelimme kohti Beaunea ja ajoimme Côte Chalonnaisen alueen läpi, ohittaen alueen kuuluisat kylät kuten Montagny, Givry, Mercurey ja Rully päätyen Côte de Beaunen eteläosaan, josta matka jatkui Chassagne-Montrachetin, Puligny-Montrachetin ja Meursault’n kautta Beauneen ja ihanaan Les Remparts-hotelliin, joka sitten viime käynnin oli kokenut täydellisen remontin. Lämmin suositus!
Illallinen oli buukattu Beaunen legendaarisesta viiniravintolasta Ma Cuisinesta, jonka isäntä Pierre Escoffier toivotti meidät tervetulleeksi. Ilta oli ravintolassa hieman tavallista hiljaisempi ja Pierrellä oli aikaa kertoa meille yli 40 vuoden urastaan ja aikeistaan jäädä eläkkeelle ensi elokuussa, ikää hänellä on jo 67 vuotta. Kysyin häneltä, että mitä tapahtuu ravintolalle ja hän sanoi veijarimainen ilme kasvoilla aikovansa polttaa sen ja keskittyä etsimään tryffeleitä. Todellisuudessa hänellä lienee jo jatkaja valmiina, nyt haasteena on löytää ostaja yli 27 000 pullon viinikellarille, jossa on valtava kokoelma Bourgognen legendaarisimpia viinejä. Hinta näille lienee tähtitieteellinen.
Pierrellä on kaksi poikaa, joista toinen luotsaa La Table du Square-ravintolaa Beaunessa ja toinen Ma Cusinen sisarravintolaa Singaporessa, joka sai 6 kuukautta avaamisen (2017) jälkeen Michelin-tähden. Iltamme oli täydellinen elämys hyvän ruuan mutta ennen kaikkea Pierren juurevien ja rehellisten tarinoiden ansiosta. Olimme todellakin Bourgognen viinikulttuurin syvässä päädyssä! Illan ja reissun parasta ruoka-antia oli haalea kampasimpukkasalaatti ja pullollinen 2013 Puligny-Montrachet Premier Cru La Truffière-viiniä Bruno Colinilta. Aivan huikea täyteläisyyden ja mineraalisuuden yhdistelmä ja viini oli vielä todella elinvoimainen ja raikas 11 vuoden kypsytyksestä huolimatta. Viimeksi vieraillessani Bourgognessa syksyllä 2013 oli kyseinen viinin vasta lopettanut käymisensä.
Ilta jatkui vielä viereisessä Bar à Vin 66-baarissa ja seuraava yö ei ollutkaan enää niin hyvin nukuttu, mutta hotellin laadukas aamiainen korjasi itse aiheutettua väsymystä ja matka jatkui keskiviikkoaamuna kohti Pinot Noirin laadullista ydintä, Côte de Nuitsin aluetta, jonka 3000 hehtaarin tarhoilla tehdään maailman hienoimpia Pinot Noir-viinejä. Ajoimme Route des Grand Crus-reittiä pitkin Beaunesta Cortonin kukkulan ohi ja siitä Nuits-Saint-Georgesin kylän ohi Vosne-Romanéen kylään, jossa on ehdoton must pysähtyä ihailemaan Romanée-Contin kuuluisaa tarhaa (<2 ha), joka tuottaa maailman kalleinta viiniä. Tällä hetkellä uudet vuosikerrat maksavat noin 20 000 euro per pullo, vuosituotannon ollessa noin 3000-6000 pulloa.
Lyhyen pysähdyksen jälkeen jatkoimme Clos de Vougeotin, Chambolle-Musignyn ja Morey-Saint-Denisin ohi kohti Gevrey-Chambertinia. Gevrey-Chambertinin jälkeen ajoimme Fixinin läpi ja lopulta saavutimme Marsannay-la-Côten kylän ja Domaine Jean Fournierin viinitalon.
Domaine Jean Fournier – Marsannay-la-Côte
Marsannayn alue on Côte de Nuitsin pohjoisin kyläkunta ja sen pohjoisimmat palstat ovat jo Dijonin esikaupunkialueella, kerrostalojen vieressä. Laurent Fournier osoittautui mainioksi isännäksi ja aloitimme vierailun talon tarhoilta. Marsannay on monen viinikriitikon kirjoituksissa Côte de Nuits-viinialueen parhaan hinta-laatusuhteen omaava kyläkunta. Sen parhaat tarhat tuottavat viinejä, joissa on lähellä sijaitsevan Gevrey-Chambertinin tyyliä mutta selkeästi huokeampaan hintaan. Marsannay käsittää noin 380 hehtaaria tarhoja ja käynnissä on Laurent Fournierin johtama prosessi, jossa kyläkunnan parhaat tarhat nostetaan Premier Cru-luokkaan. Aikataulu on vielä auki, tällaisilla asioilla on tapana viivästyä kun viljelijöillä on usein risteäviä intressejä.
Talolla on noin 16,50 hehtaaria luomuviljeltyjä tarhoja tuotannossa sekä 4,50 hehtaaria odottamassa istuttamista. Suurin osa tilan tarhoista sijaitsee Marsannayn alueella mutta talolla on pieniä palstoja myös Fixinin ja Gevrey-Chambertinin kyläkunnissa, sekä pari palstaa Côte de Beaunessa, Cortonin kukkulalla ja Pernand-Vergelessesin rinteellä.
Marsannay’ssa tuotetaan puna- ja valkoviinien ohella myös Marsannay Rosé-viiniä, jonka tuotanto on vaisun kysynnän takia kuitenkin vähenemässä. Laurent sanoi, että kuluttajat eivät nauti enää ”gastronomisia roseeviinejä” vaan etsivät hedelmäistä ja kevyttä tyyliä. Marsannay Rosé on Bourgognen ainoa virallinen ”rosé-appellatio” ja ansaitsee nykyistä enemmän huomiota etenkin laadukkaissa ravintoloissa ja viinibaareissa.
Tutustuimme Fournierin kolmeen tärkeimpään tarhaan sumuisessa, tihkusateisessa säässä. Es Chezots sijaitsee Marsannayn kylän ylärinteellä ja sen maaperä tuottaa eleganttia, aromikkaan mineraalista Pinot Noiria. Viranomaisten vaatimuksesta tarhan nimi on vuodesta 2023 alkaen En Grands Vaux, edellinen nimi muistutti liikaa Côte de Nuitsin keskiosassa sijaitsevaa Echézeaux Grand Cru-tarhan nimeä. Es Chezots/En Grands Vauxin vanhimmat köynnökset ovat vuodelta 1953. Tämä 13,88 hehtaarin kokoinen tarha tulee ehdottomasti olemaan Premier Cru kunhan luokitus valmistuu.
Jatkoimme Marsannay Les Longeroies-tarhalle, joka on alueen tunnetuin ja suurin yksittäinen tarha (38,32 hehtaaria). Tämä hienolla keskirinteellä sijaitseva tarha viettää itään ja maaperässä on Premeaux-kalkkikiveä ja pintakerrostuma on ravinteikasta punertavaa savea ja kalkkikiveä. Maaperä muistuttaa kuuluisan Chambertin Grand Crun maaperää ja tyylillisesti Longeroies tuottaa mausteista ja mehevää viiniä, jonka aromeissa korostuvat tummat marjat ja runsas luonne. Laurent kertoi, että Longerois on hyvin homogeeninen tarha, eli lähes palsta kuin palsta tuottaa hyvin samankaltaista viiniä. Fournierille tämä on tärkeä tarha niin laadullisesti kuin tuotannollisesti. Talo omistaa tarhalta yhteensä lähes 5 hehtaaria palstoja ja tarha tulee ehdottomasti olemaan jatkossa Premier Cru. Tarhan vanhimmat köynnökset istutettiin vuonna 1935.
Piipahdimme myös Longeroiesin pohjoispuolella olevalla Clos du Roy-tarhalla, jossa jännitimme miten Fournierin uusi traktorikuski pärjää tarhan rinteellä. Paikoitellen jyrkähkössä tarhassa on varsin syvä pintamaa, joka lepää kovan Comblanchien kalkkikivikerrostuman päällä. Tarhan ylärinteellä on kalkkimerkkeliä, joka sopii hyvin valkoviinin tuotantoon. Tarha on 25,24 hehtaarin kooltaan ja laadultaan hyvin tärkeä tarha ja Jean Fournier omistaa siitä 2,67 hehtaarin verran palstoja. Ehdottomasti Premier Cru-tarha. Laurent Fournier kertoi, että rypäleet kypsyvät varhain tällä lämpimällä, suojaisalla tarhalla ja sen tuottama viini on vahvaa, kypsän kirsikkaista ja rakenteikasta. Tarhan vanhimmat köynnökset ovat vuodelta 1945.
Tarhoilta siirryimme kellariin ja viinien maisteluun. Maistelimme upeaa vuosikertaa 2022 ja sen tyyli oli runsas, erinomaisen klassinen ja viinit todella hienoja. Suosikkejamme olivat Marsannay Cuvée Saint Urbain Blanc 2022-valkoviini sekä koko edellä mainittu trio Marsannayn tarha-punaviinejä Es Chezots 2022, Les Longeroies 2022, ja Clos du Roy 2022. Näiden ohella maistoimme Marsannay Trois Terres 2022-viinin, joka on sekoitus noiden kolmen tarhan vanhimpien köynnösten rypäleistä. Todella suuri, voimakas ja mausteinen Pinot Noir.
Marsannay Cuvée Saint Urbain Blanc-valkoviini on kiinnostava sekoitus Chardonnayta (70%), Chardonnay Rosé (10%), Pinot Blanc (10%) sekä hieman Pinot Beurot (Pinot Gris), Aligoté ja Chardonnay Blanc Musqué-lajikkeita. Todella uniikki ja laadukas valkoinen Burgundi. Kaikki edellä mainitut viinit ovat saaneet hienoja arvioita sekä Master of Wine Jasper Morrisilta että Vinous.comilta (vaihteluväli 90-93/100p).
Yleisesti ottaen Fournier pyrkii viineissä klassiseen tasapainoon. Tarhat ovat luomusertifioituja ja Laurent korosti miten he koko ajan oppivat tarhoista lisää ja sitä myötä viinien laatu paranee koko ajan. Tynnyreinä käytetään pääasiassa 600 litran ”demi-muid” tammitynnyreitä ja uusien tynnyreiden osuus pidetään noin 20-25%:ssa. Talon punaisissa tarhaviineissä 50% terttujen rangoista saa olla mukana käymisessä tuomassa rakennetta viineihin.
Hieman vähemmän tunnetut kyläkunnat ja alueet tarjoavat lämpenevässä ilmastossa erinomaista laatua ja Bourgogne elää nyt laadullista kulta-aikaansa ja tuoreet 2022 ja 2023 ovat hienoja ja runsassatoisia vuosikertoja. Côte d’Orin arvostetuimmat Grand Cru-tarhat saivat statuksensa jo vuosisatoja sitten, jolloin vain lämpimimmät kohdat rinteillä tuottivat kypsiä rypäleitä. Nyt tilanne on aivan eri ja laatua löytyy laajalti myös kalleimpien viinien takana.
Ma Cuisine-ravintolan isäntä Pierre Escoffier oli harmissaan kun valtaosa asiakkaista haluaa nykyään nauttia vain tiettyjä kuuluisa nimiä ja alueen muu kiinnostava tarjonta jää usein huomiotta. Hieman tuohtuneena hän totesikin meille, että ”tänäänkin neljä pöytää viidestä halusi saman tuottajan viinejä ”. Käsittääkseni kyseessä oli Georges Roumierin kuuluisa viinitalo. Pierre Escoffier koki tällaisen kulttitalojen suosimisen olevan turhauttavan yksipuolista kun loistavia vaihtoehtojakin löytyy kiiltävän pinnan alta.
Domaine Jean Fournierilta Opelimme keula lähti kohti Pariisia ja pian oltiinkin takaisin Suomessa monta kokemusta rikkaampina ja oppi Bourgognesta karttui huimasti. Nyt työ jatkuu tuotehallintatyön parissa, jotta näitä herkkuja saadaan joutuisasti meille myyntiin ravintoloiden ja viininystävien iloksi. 🙂
Seikkailuterveisin Kim Moliis, Bottlescouts / Brukett